Kainuun Sanomien nuortenkirjapalstan pääjuttu oli esikoiskirjailija J.S. Meresmaan haastattelu. Palsta ilmestyi 28.4.2012.
Palstassa on mukana ns. ”Kuka” -laatikko.
”Kuka”
Kirjailija J.S. Meresmaa
Syntynyt: Tampereella 1983
Koulutus: Puutarhuri
Lempieläin: Mifonki
Lempikasvi: Vanamo
Perhe: Aviomies
Esikoisteos Mifongin perintö, Karisto 2012. Aktiivisesti ylläpitää kirjailijan esikoisvuodesta kertovaa blogia osoitteessa http://jsmeresmaa.blogspot.com/
—————————————–
Rakkaudesta tarinoihin
Kirjailijuus on positiivisen ihmetyksen kohde
Kevään uutuuskirjojen joukossa on myös kirjailija J.S. Meresmaan esikoisteos Mifongin perintö. Tampereen kirjamessuilla debyyttinsä tehnyt Jenni Meresmaa on kulkenut pitkän matkan esikoisensa kanssa.
Karistolta juuri ilmestynyt Mifongin perintö on ollut tekeillä vuosia. Ammatiltaan Jenni on puutarhuri, ja kirjoittaminen on tapahtunut vapaa-ajalla. Pohjaa tarinoiden luomiselle paljasjalkainen tamperelainen on saanut kotoa. Etenkin isoäiti sytytti hoidokkilapsessaan rakkauden itse keksittyihin tarinoihin. Kirjoittamaan Jenni ryhtyi aikuisiällä.
-Pari vuotta meni kirjoittaessa. Sitten tuli tauko, jonka aikana aloin miettiä mitä tekstillä teen. Onnekseni kirjailija Anneli Kanto oli halukas lukemaan käsikirjoituksen. Annelin palautteen ja kannustuksen ansiosta pyrin kirjoittajakursseille.
Jenni haki tavoitteellista kirjoittajakurssia, jolla muokataan tekstejä julkaisukelpoisiksi. Oriveden opiston järjestämä Kohti Mestaruutta -kurssi avasi uuden oven elämässä. Sieltä sai konkreettisia rakennuspalikoita tekstin työstämiseen.
-Olin skeptinen asian suhteen, mutta pääsin kurssille. Kokonaisuus oli loistava, tajuntani räjähti. Se vuosi muutti elämäni. Kurssi oli erittäin kasvattava kokemus. Opin paljon, myös vastaanottamaan ja antamaan palautetta. Molemmat asiat ovat erittäin tärkeitä tässä työssä. Lisäksi opin laajentamaan lukutottumuksiani. Tajusin että olen ollut aika urautunut lukija.
Mifongin perintö edustaa fantasiagenreä, vaikka Jenni ei tietoisesti valinnut kirjoittavansa fantasiaa. Fantasiagenre näkyy eniten etukirjainlyhenteistä muodostuvassa kirjailijanimessä. Valinta pohjautui haluun vaalia fantasiakirjailijoiden perinteitä.
-Varsinaisesti kipinä kirjoittamiseen lähti halusta luoda tarina, jollaisen itsekin haluaisin lukea. Mifongin perintö on myös kirjoitettu silmällä pitäen sitä, että se alentaisi realistiseen romaaniin tottuneiden kynnystä tarttua fantasiaan. Se muistuttaa enemmän keskiaikaan sijoittuvaa historiallista seikkailuromaania.
Vaikka esikoisteos on juuri ilmestynyt, ovat teoksen jatko-osat pitkällä. Sarjan toinen osa on kirjoitettu, kolmatta osaa Jenni on nyt kirjoittanut kaksi talvea. Tekstien työstäminen voi viedä pitkiä aikoja, jopa vuosia. Jenni kokee, että kirjailijan arjesta puhuminen ei romuta myyttistä kirjailijakuvaa.
-Kirjailijuus on positiivisen ihmetyksen kohde. Sen palautteen perusteella jota olen saanut, ihmiset kokevat että kirjailijan työ on hieno ammatti. Tosiasia kuitenkin on, että käytännön työ ja kirjailijakäsite ovat kaukana toisistaan. Koskaan ei ole lomalla, ja saman tekstin työstäminen voi joskus olla puuduttavaa.
-Sisäinen polte ajaa kirjoittamaan. Olen kutsumusammatissa. Tuottavuutta ja nimenomaan rahaa jos ajatellaan, tyhmän hommaahan tämä on, koska raha on tiukassa. Toisaalta, tekstin tekemisen kannalta on jopa vapauttavaa kun siihen ei liity tuottavuusajattelua. Voi kirjoittaa rehellisesti juuri sitä mitä haluaa.
Teksti Maria Loikkanen
Alas taikavirtaa 