Juuh ja puuh

Jepjep – näin meitä itäsuomalaisia hellitään ”lämpimillä” keleillä: lämpöä on riittänyt kohta kaksi viikkoa siihen malliin että oksat pois, ja ilmeisesti tulee riittämään vielä ainakin ensi viikon. Eipä tässä sinänsä mitä – Savonlinna on ”tietenkin” (siis tietenkin!!! :D) maailman mahtavin paikka viettää kesää, koska kaupunki on vesistön ympäröimä, ja uimavedet ovat lämmenneet varsin mallikelpoisesti viime aikoina. Kaupungista löytyy myös mahtavia uimarantoja, sekä lukuisia määriä ihania kalliorantoja, joilta veteen voi pulahtaa. Vesi, etenkin ns. isot vedet jotka kaupunkia ympäröivät, tarjoavat yleensä lämpötilansa puolesta suuren helpotuksen olotilaan, sillä isot vedet eivät lämpene niin nopeasti kuin pikkuiset lammet tai lahdet.

Eipä täällä mitä kummempia, kuten paikkakunnalla sanotaan. Elämä alkaa pikkuhiljaa asettua uomiinsa, ja olen edelleen äärettömän onnellinen uudesta elämästä. Opetustyö sekä siihen liittyvät työt (tehtävien arviointi jne.) tuntuvat omilta jutuilta ja teen niitä mielelläni. Myös kritiikkejä pitäisi (lue saa!) kirjoittaa, ja olen siitäkin erittäin onnellinen. Etenkin näillä keleillä on suorastaan onni, että saa tehdä työtä jonka voi fyysisesti tehdä missä vain, eli en ole sidottu tiettyyn paikkaan tai aikaan. Kaiken kaikkiaan siis tuntuu siltä, että yrittäjyys on todellakin minun juttuni. Syksyä kohden pitäisi alkaa pohtia asioita hiukan tarkemmin, eli mahdollisia koulutuksia sekä ylipäänsä sitä, mitä todella haluan tehdä? Opetus- ja koulutus töitä? Vai enempi toimittajan töitä? Tai kirjallisuuskriitikon töitä? Vai kaikkea vähän? Asiaa on pohdittava, koska yhden ihmisen resurssit eivät todellakaan kaikkeen riitä. Mutta nytpä on hyvää aikaa pohtia ja funtsia sitä sun tätä auringon valaistessa Itä-Suomen Ihmemaan kolkkia. 😉 Aurinkoisella säällä tulevaisuutta on mukavampi funtsia – kun nykyhetkessä on hyvä olla, on siitä hyvä ponnistaa kohti tulevaa!

Niin ja työn alla on tällä hetkellä Sammakolta ilmestynyt Noidan poika. Varsin vallattoman oloinen teos, synkistä sävyistään huolimatta. Mielenkiintoinen yhdistelmä värikästä kielenkäyttöä joka synkkiin teemoihin yhdistyessään synnyttää välillä jopa absurdeja fiiliksiä. Juuri sopivaa lukemista hellekeleille 😀

Hyviä kesäpäiviä kaikille!