Maria Autio: Ajatustenlukija

Kirjoitin Onnimanniin (2/2011) myös Maria Aution Ajatustenlukijasta. Kovasti innostuin nähdessäni Kariston kirjakatalogista, että kirjailijalta on tulossa uusi teos. Vuonna 2005 kirjoitin Onnimanniin Paperisudet-teoksesta, josta pidin kovasti. Paperisudet ja Ajatustenlukija ovat molemmat minulle teoksia, jotka vaativat ”tietynlaisen mielentilan”. Kuten esim. Sirpa Puskala, Autio kirjoittaa aiheista, joissa välillä mennään todella syvälle ihmisyyteen – Paperisudet ottaa esille koulukiusaamisen, Ajatustenlukija kuvaa alkoholistiperheen lapsen arkea. Nämä ovat isoja teemoja, ja oma kokemukseni on, että tällaisten teemojen parissa tarvitsen lukuhetken ympärille runsaasti tilaa.

Lämpimästi suosittelen Maria Aution teoksia kaikille! Runoista kiinnostuneille muistutettakoon myös, että Maria Autio voitti vuonna 1987 J.H. Erkon runokilpailun, ja esikoisrunokokoelma ilmestyi vuotta myöhemmin.

Maria Autio: Ajatustenlukija

Karisto 2011

210 s.

Lennä lintu pieni

Maria Aution Ajatustenlukija on yhtä aikaa viiltävä ja kaunis kertomus itsenäisyyteen kasvamisesta. Tiuku on alkoholistiperheen lapsi, jolle vastuuta aikuisten asioista on tungettu nuoresta asti. Äidilleen ja isäpuolelleen Tiuku on lähinnä rasite tai hyväksikäytön kohde, etenkin kodin hoitamiseen liittyvissä asioissa. Asiat jotka ovat monille itsestään selviä, kuten koti jossa saa olla omassa rauhassa sekä selvinpäin olevat vanhemmat, jotka tukevat lapsiaan näiden omalla tiellä, ovat Tiukulle tuntemattomia mysteerejä. Tämä korostuu siten, että tyttö laitetaan 16-vuotiaana maailmalle pärjäämään omillaan.

Kertomuksena Ajatustenlukija rakentuu tapahtumien kuvaamiselle uuden ja vanhan elämän vuorovaikutuksen kautta. Tiukun uusi elämä on positiivista, vaikka taakse jääneen kotielämän synkkyys on vielä läsnä. Humalaisen äidin syyttävät ja syyllistävät puhelinsoitot tökkäävät syvälle, mutta etäisyys helpottaa – puhelimeen ei aina tarvitse vastata. Muutamat käynnit kotona vievät tytön syviin vesiin, joista nouseminen kestää kauan.

Lukukokemuksena Ajatustenlukija on aikuiselle lukijalle voimallinen, mielenkiintoista olisi tietää kuinka nuoret lukijat tekstin kokevat. Rakkaudettomuuden teeman kautta kertomus on hyvin synkkä ja raastava, onneksi vahvana vastavoimana toimii toivolle rakentuvien uusien alkujen teema. Tiukun sydämessä elää toivo siitä, että maailmassa on ihmisiä jotka välittävät, ja jotka eivät hylkää. Tästä käynnistyy kasvamisen ja itsetunnon eheytymisen prosessi, kuten Tiukukin huomaa. Tyttö taitaa yllättyä itsekin pitäessään puoliaan vaativan perheensä suhteen sekä auttaessaan Lintutytöksi nimeämäänsä kurssitoveriaan, joka on aikeissa lentää viimeisen lentonsa kotitalonsa katolta alas.

Lintutytön lailla Tiuku kasvattaa omia siipiään pienin mutta sitkein askelin. Lintu pienelle kasvaa vähitellen vahvat siivet joilla lentää omaa elämäänsä.

Teksti Maria Loikkanen

Advertisements

2 kommenttia

  1. Sanni said,

    maaliskuu 12, 2013 klo 3:01 pm

    Itse en juuri ollenkaan pitänyt kirjasta. Asioiden kuvailu (vertauskuvat ym.) oli olevinaan hienoa, mutta sanoisin, että jokseenkin ”tekopyhää”. Kirja ei edennyt mihinkään suuntaan. Se sisälti liikaa omituisia asioita, ja suurin osa niistä jäi avoimeksi. Minulle suositeltiin kirjaa jännittävänä, ahdistavana ja nuorten ongelmia käsittelevänä teoksena. Ehkä olen tottunut rankempaan ja traumatisoivampaan tekstiin…? Esimerkiksi ruotsalaisen Åsa Åberg Strollon kirja ”Minna” oli erittäin hieno ja paljon parempi kuin Ajatustenlukija, vaikka juoni olikin samantyylinen. Noh, jospa tässä olisi jo kritisoitu ihan tarpeeksi. Olihan Ajatustenlukijassa hyviäkin puolia, koska kuitenkin jaksoin lukea sen loppuun asti. Kerroin mielipiteeni, koska olit kiinnostunut tietämään, miten nuoret lukijat tekstin kokevat. Olen yläasteikäinen tyttö.

  2. Maria L. said,

    maaliskuu 19, 2013 klo 2:22 pm

    Hei Sanni!

    Kiitos kommentistasi. Täytyy sanoa, että on sen verran pitkä aika siitä kun Aution Ajatustenlukijan luin, että en voi tässä ja nyt teoksen sisältö kommentoida 😉 Koska en sitä tarpeeksi hyvin muista. Voisinkin ottaa ikään kuin ”rinnakkaisluku-urakan”, ja lukea Ajatustenlukijan sekä Strollon Minnan, rinnakkain. Kiitos kirjavinkistä siis myös!

    Hyvää kevättä sinulle!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: