Alas taikavirtaa

Sitä kun ei koskaan tiedä kuinka elämä meitä ihmisiä ohjailee, kuljettaa ja joskus jopa viskelee, niin laitanpa tänne lyhyen mainoksen Mol.fi -sivuilta löytämistäni avoimista työpaikoista:

Taiteen keskustoimikunta hakee läänintaiteilijoita Helsinkiin, Kuopioon ja Joensuuhun. Helsingin haut (kaksi paikkaa avoinna) päättyvät 30.09. ja Kuopion sekä Joensuut haut (yhteensä kolme paikkaa avoinna) päättyvät 15.10.2010. Löydät lisätietoa näistä hauista sekä Mol.fi -sivustolta että Taiteen keskustoimikunnan sivuilta.

Viestin asiasta blogissani siitä lähtökohdasta käsin, että en voi tietää ketkä kaikki blogiani lukevat ja minkälaisissa elämäntilanteissa lukijat ovat, joten jos asiasta kertominen sattuisi vaikkapa antamaan uuden positiivisen suunnan jonkun elämälle, mikäpä sen hienompaa! Kirjoitan tätä muistaen sen, että reilut kaksi vuotta sitten muutin itse tänne Savonlinnan seudulle työttömänä, asunnottomana ja autottomana. Muutin mökille meidän kaikkien yhteiseen kotiin (= perheeni yhteiseen lomanviettopaikkaan) uskoen siihen, että tämä muutto ja muutos on jotakin mitä haluan tehdä, koska haluan parantaa elämääni.

Nyt tätä kirjoittaessani olen tietoinen siitä, että muuttamalla tänne kohtasin elämäni suurimmat pelkotilat, mm. yrittäjyyteen liittyen. Olen selvinnyt niistä, myös siksi että olen tietoisesti tehnyt töitä niistä selviämiseksi ja niiden kääntämiseksi voimavaraksi – uskoksi omaan tekemiseeni. Jos joku olisi kaksi vuotta sitten sanonut että olen nyt yrittäjä, en olisi uskonut.

Tuolla jossakin on viisi tulevaa läänintaitelijaa, vaikka he eivät vielä sitä uskoisikaan 😉

Sain Insinööriltä haasteen: kerro blogissasi seitsemän asiaa/paljastusta itsestäsi joista muut eivät tiedä.

Hmm. Vetipä vakavaksi 😉

1. En ole koskaan katsonut Salattuja elämiä. (Totta se on!)

2. En ole koskaan katsonut Big Brotheria. (No hei, toden totta!)

3. Minulla ei ole televisiota 😀 (Vanhemmillani kyllä on, joten aina silloin tällöin saan ja voin töllötintä katsoa 😉 Jk. Minulla oli tv mutta ei digiboksia. Kun vihdoin sain digiboksin ja härpättimen ylipäänsä toimimaan, muutin pian sen jälkeen, ja totesin että en enää jaksa raahata vanhaa pömpelimallista telkkua mukanani. Parempia aikoja eli kevyttä litteänäyttöistä telkkua odotellessa – muutot helpottuvat kummasti 😀 Jkk. Savonlinna on siitä(kin) erikoinen paikka, että täällä kaikki taloudet ovat kaapeliverkossa, myös omakotitalot. Kesti oma aikansa ymmärtää tämä, eli että omakotitalossa vuokralla asujankin pitäisi hankkia kaapelitalouden boksi eikä juosta antennitalouden boksin perässä. Tästä syystä hankinnat ovat toistaiseksi jääneet vähiin.)

4. Olen käynyt Grönlannissa, tarkemmin ottaen Itä-Grönlannissa. Olen myös asunut Islannissa: vietin aikanaan vaihto-oppilasvuoden Islannissa, ja tuona aikana tarjoutui myös upea tilaisuus päästä käymään Grönlannissa. Reissu oli yksi elämäni fantastisimmista, samoin kuin koko Islannissa vietetty aika.

5. Minulla on laukku- ja kenkäfetissi 😉 Ei ehkä ihan heti uskoisi, koska en omista kovin monia laukkuja, kengistä puhumattakaan (ainakaan omasta mielestäni), mutta totta se on. RAKASTAN reppuja ja mitä erilaisimpia laukkuja. En siis puhu pelkästään käsilaukuista, vaan ihan kaikenmaailman laukuista. Ja kengät, noh. Eiköhän tämä riittäne tältä erää. Huom. kuljin bootseissa noin 15 vuotta elämästäni, hankin ne ylioppilaslahjaksi itselleni, ja keinahtelin turvallisen tukevilla kengillä vuodesta toiseen. Viime kesänä tuli vihdoin aika, jolloin buutsit eivät enää tuntuneet minulle oikeilta kengiltä. Aika aikaansa kutakin.

6. Rakastuin opettamiseen – vedin ensimmäiset kurssini/koulutukset alku- ja loppukesästä 2010. Yllätin myös itseni, koska olin aina ajatellut että opettaminen ei ole minun juttuni. Vaan kuinkas kävikään 😉 Lisää, lisää 😀

7. Jos elämä Itä-Suomessa ja Savonlinnassa ei olisi niin kovin ihanaa, saattaisipa hyvinkin olla että lähtisin johonkinpäin Etelä-Eurooppaa, hankkisin vanhan talon (ja vanhan puutarhan) ja ryhtyisin majatalon emännäksi. Eihän sitä koskaan tiedä kuinka elämä meitä viskelee, joten pidänpä tämän option avoinna jossakin mieleni sopukoissa 😀

Siinäpä ne, kiitos Insinöörille haasteesta, sainpahan ajatuksen aihetta minäkin. Mukavia syyspäiviä kaikille!