Cassandra Clare: Luukaupunki

Ohessa Kalevaan kirjoittamani arvio Cassandra Claren Luukaupungista. Tutustuin teokseen ensimmäisen kerran vuonna 2007 (?), jolloin kirjoitin käsikirjoituksesta lausunnon Otavalle: puolsin teoksen julkaisemista. Otavalle kirjoittamistani puoltavista lausunnoista Claren Luukaupunki on ensimmäinen teos, joka ”meni läpi”. Muitakin teoksia on ”mennyt läpi”, mutta ne ovat syystä tai toisesta päätyneet muiden kustantamojen julkaisuohjelmiin.

Uutta ulkomaista fantasiaa nuorille aikuisille

Cassandra Clare: Luukaupunki. Varjojen kaupungit osa 1

Otava 2009.

Suomentanut Terhi Leskinen

New Yorkissa asuva Cassandra Clare tarttui aikanaan kynään Harry Potter -teosten innoittama. Alkunsa sai Varjojen kaupungit -sarja, jonka ensimmäinen osa Luukaupunki ilmestyi alkukielellä vuonna 2007.

Nuorille aikuisille suunnattu Luukaupunki kertoo 16-vuotiaasta Clarysta. Kertomus alkaa vauhdikkaasti illanvietosta, jonka kuluessa Clarissa ”Clary” Fray todistaa nuoren miehen murhaa. Tosin sillä erolla, että kukaan muu paikalla olijoista ei tunnu näkevän sitä mitä Clary on nähnyt: eivät murhan uhria eivätkä murhaajia. Seuraavaksi Claryn äiti katoaa, ja tapahtumista järkyttynyt Clary huomaa oman todellisuutensa olevan osa jotakin suurempaa kokonaisuutta. New Yorkin näkyvän maailman lisäksi kaupungin sisällä on olemassa toinen maailma, Luukaupunki.

Harry Potter -sarjan vaikutus näkyy Luukaupungin kantavassa tarinarakenteessa. Päähenkilö Clary kokee samantyyppisen siirtymän ”tavallisesta maailmasta fantastiseen maailmaan” kuten Harryn henkilöhahmo. Tarinassa on myös Valentinen nimellä kulkeva henkilöhahmo, joka muistuttaa hyvin paljon Pottereista tuttua Lordi Voldemortia. Lisäksi teoksen ydinteema, ikiaikainen kamppailu hyvän ja pahan välillä, kiteytyy Claryyn ja Valentineen samalla tavoin, kuten hyvän ja pahan taistelu kiteytyy Pottereissa Voldemortin ja Harryn henkilöhahmoihin.

Nykyajalle on tyypillistä, että moni etenkin fantasiakirjailijaksi luokiteltavissa oleva kirjailija tuottaa tarinoita, jotka toistavat vanhoja ja kuluneita teemoja, eivätkä oikeastaan tarjoa lukijalle mitään uutta. Myös Cassandra Clare on tarttunut ikivanhaan teemaan, hyvän ja pahan taisteluun, mutta sillä erolla, että Luukaupunki muodostaa toimivan kokonaisuuden. Clare on kirjailija, jonka jalanjälkiä on seurannut muun muassa suositun Houkutus-sarjan kirjoittaja Stephanie Meyer.

Ajallemme tyypillistä tuntuu olevan myös eri genrejen iloinen sulautuminen toisiinsa: Luukaupunkia voi lähestyä fantasiakirjallisuuden sekä vampyyri- tai kauhutarinoiden edustajana. Oli genre mikä tahansa, se ei tämän kirjan kansien välissä olevaa sisältöä muuta. Tarina toimii, imee lukijan mukaansa maailmaan ja kertomukseen, josta on tähän mennessä ilmestynyt alkukielellä englanniksi kaksi jatko-osaa, ja kolmas on tekeillä. Suomennoksia odotellessa.

Maria Loikkanen

Päivi Honkapää: Meren alku

Ohessa Päivi Honkapään Meren alusta Sanomalehti Kalevaan kirjoittamani kritiikki. Käsittääkseni kritiikki tuli ulos maanantaina 4.1.2010. Kirjoitin Meren alusta myös Onnimannin viime vuoden viimeiseen numeroon otsikolla ”Unohduksen aalloilla”. Se teksti löytyy (pdf -tiedosto) Lasten ja nuorten kirjallisuudesta kirjoittamiani kritiikkejä -sivulta.

Meren alku on itsenäinen jatko-osa Päivi Honkapään hienolle esikoisteokselle Viides tuuli. Suosittelen molempia teoksia lämpimästi!

Kotimaisen fantasian siivin tuultenvartijoiden maailmaan

Kirjallisuuden laji: Fantasia

Päivi Honkapää: Meren alku

WSOY 2009.

Kirjailija Päivi Honkapään Meren alku on itsenäinen jatko-osa tarinalle, jossa lukija pääsi tutustumaan yhtä aikaa synkähköön ja kiehtovaan tuulenhaltijoiden maailmaan. Palkittu esikoisteos Viides tuuli kertoi nuoresta Sawanasta, joka etsi omaa paikkaansa tarinankertojien maailmassa, ja löysi oman äänensä tuultenvartijoiden parista. Matkallaan Sawana tutustui Musta Lokki –nimiseen laivaan ja kapteeni Geretiin. Meren alku jatkaa kapteeni Geretin tarinaa siitä, mitä lukijalle raotettiin vain hiukan Honkapään esikoisteoksessa.

Geretin elämä aukeaa lukijan eteen kapteenin itsensä ja muiden henkilöhahmojen kertomana. Eri näkökulmien kautta tuultenvartijoiden maailma paljastuu varsin raadolliseksi paikaksi. Yhdessä Geretin ja muiden kiinnostavien henkilöhahmojen kanssa Mustan Lokin matka käy meren alkuun. Vaikka Musta Lokki on laiva, se on melkein kuin yksi tarinan henkilöhahmoista, jonka kautta kapteeni Geretin tarina avautuu luontevimmalla tavalla, onhan Geret ollut laivan kapteeni koko elämänsä ajan.

Meren alku -teoksesta puhuminen Viidennen tuulen itsenäisenä jatko-osana on siinä mielessä hiukan hassua, että teos nojaa voimakkaasti Viidenteen tuuleen etenkin tarinarakenteen osalta. Lukijalle kerrotaan monia asioita, jotka aukeavat paremmin jos on lukenut ensimmäisen osan. Meren alku toimii erinomaisesti itsenäisenäkin teoksena, mutta itse palasin Viidennen tuulen tarinaan monta kertaa etenkin Sawanan henkilöhahmon vuoksi. Sawana on olennainen osa Meren alun tarinaa, ja se mitä hänelle Viidennessä tuulessa tapahtui, kantaa tarinaa eteenpäin myös nyt.

Päivi Honkapää on erittäin lahjakas kirjoittaja. Viides tuuli ja Meren alku vievät suomalaista fantasiakirjallisuutta kohti uusia, persoonallisia ja ennen kaikkea kiinnostavia suuntia. Näiden teosten kohdalla tulee väistämättä mieleen myös se, onko tekstien luokittelu lasten ja nuorten sekä aikuisten kirjallisuudeksi aikansa elänyttä. Honkapään tarinat ovat selkeästi ”rajapintatekstejä”, jotka saattavat hyvinkin kiehtoa kaiken ikäisiä lukijoita.

Maria Loikkanen

Siiri Enoranta: Omenmean vallanhaltija

Ohessa kritiikki, jonka kirjoitin Siiri Enorannan Omenmean vallanhaltijasta Kalevaan.

Jutusta näemmä puuttuu otsikko. Olen ilmeisesti tallentanut itselleni sellaisen version tiedostosta, josta otsikko jäänyt pois. Tai sitten toimituksessa on saatu keksiä otsikko puolestani… 😉 Noh, palautetta en ole asian johdosta saanut, joten se lienee ok kaikin puolin.

Siiri Enoranta: Omenmean vallanhaltija

Robustos 2009

Siiri Enorannan esikoisteos Omenmean vallanhaltija vie lukijan matkalle sadun ja fantasian maailmaan. Omenmea on Nezsandran ja Ninirin koti, jonka seikkailun täyttämiä päiviä tytöt rakastavat. Kun Ninir loukkaantuu vakavasti, Neszandra eli Nez päättää pelastaa ystävänsä keinolla millä hyvällä. Ainoa keino on hakea hitunen valtaa kaikkien muiden maailmoiden vallanhaltijoilta. Nez lähtee matkaan uskollisen ratsunsa Humun kanssa. Ymmärrys siitä, että muita maailmoja on oikeasti olemassa, ja mitä ystävän pelastaminen vaatii, asettaa Nezin koetuksien eteen kerta toisensa jälkeen.

Tarina on ihastuttava. Fantasia ja satu sekoittuvat luontevasti toisiinsa, kietoutuen elämän tummiin ja pelottavilta tuntuviin asioihin Nezin kohtaamien haasteiden kautta. Henkilöhahmona Nezsandra käy läpi omaa kasvuprosessiansa, teema joka kulkee niin kutsutun quest -fantasian ytimessä: henkilöhahmo kasvaa kokemiensa seikkailujen myötä kantamaan vastuun omista teoistaan, jaksaen uskoa oman tehtävänsä merkitykseen. Vaikka Nez ei kaikkea kokemaansa ja oppimaansa heti ymmärräkään, jaksaa hän silti uskoa omaan selviämiseensä ja ystävänsä pelastumiseen.

Rakenteeltaan Omenmean vallanhaltija muistuttaa venäläisiä ihmesatuja, joissa henkilöhahmo suorittaa taikavoimien tai taikaesineen avulla tehtävän toisensa jälkeen, kunnes saavuttaa päämääränsä. Nez kiertää Humun kanssa maailmasta toiseen, vailla toivoa kotiin pääsystä ennen kuin tehtävä on suoritettu. Osa tehtävistä vaatii ajattelua, osa fyysistä suorittamista, ja osassa tunteet ovat suuressa roolissa. Matkansa aikana Nez alkaa ymmärtää mitä vallanhaltijat ovat, ja mitä valta voi ihmiselle tehdä, niin hyvässä kuin pahassa.

Siiri Enoranta on kirjoittanut kauniin esikoisteoksen. Tarinan hienosäikeiset kudelmat muodostavat kokonaisuuden, jonka lomassa lukija saa tutustua myös kiinnostavaan henkilöhahmogalleriaan.

Tarina sopii mainiosti myös perheen pienimmille ääneen luettavaksi.

Teksti Maria Loikkanen