Pääsiäistä!

Oikein Hyvää Pääsiäistä Kaikille!

Kyyhkyn kysymys

Onnittelut Esko-Pekka Tiitiselle!

HS uutisoi tänään seuraavaa:

Outukumpulaisen kirjailijan Esko-Pekka Tiitisen kirjoittama ja hänen poikansa Nikolai Tiitisen kuvittama lastenkirja Kyyhkysen kysymys julkaistaan syksyllä espanjaksi ja vuoden 2012 keväällä englanniksi.

Oikeudet on lisensoitu espanjalaiselle Cuento de Luz -kustantamolle, joka painottaa julkaisuohjelmassaan kestävää kehitystä ja rauhanaatetta. Kustantamo lupaa, että Kyyhkyn kysymystä luetaan tulevaisuudessa muun muassa Espanjassa, USA:ssa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Intiassa, Filippiineillä, Meksikossa ja Argentiinassa. Kirjasta on suunnitteilla myös eBook-versio.

Lisää asiasta voit lukea Hesarin artikkelista.

Jälleen kerran iloitsen A) kirjailijan puolesta B) laadukkaan kotimaisen kirjallisuuden, ja nimenomaan lasten (ja nuorten) kirjallisuuden puolesta. On hienoa, että muuallakin maailmassa saadaan nauttia suomalaisen kirjallisuuden ilosanomasta! 😉

Raili Mikkanen: Hopearenkaan taika

Kirjoitin myös Raili Mikkasen hienosta kirjasta Hopearenkaan taika Onnimannin Puntariin. Lämpimästi suosittelen tätä teosta, ja sen edeltäjiä, kaikille hyvästä ja laadukkaasta kotimaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneille! 😉

Muistathan myös Kirjaimia -blogin, joka siis Raili Mikkasen blogi 😀

Raili Mikkanen: Hopearenkaan taika

Tammi 2010

Maailma täynnä mahdollisuuksia

Hopearenkaan taika vie lukijan historialliselle matkalle 1600-luvun Suomeen ja Saksaan. Sisarukset Margareeta ja Anna Mikontytär tulivat lukijalle tutuiksi vuonna 2003, jolloin ilmestyi Kahdentoista vala, kertomus jossa neuvokkaat nuoret naiset pelastivat parantaja-äitinsä noitaroviolta. Sittemmin on tapahtunut paljon, ja nyt sarjan neljännessä osassa Margareeta ja Anna pääsevät sukulaistädin mukana vierailulle Hansa-kaupunkiin. Nuoret aikuiset kohtaavat vierailun myötä maailman täynnä mahdollisuuksia sekä omat sukujuurensa, mikä tuo mukanaan myös yllätyksiä.

Kirjailija Raili Mikkasen luoma historiallinen maailma vakuuttaa lukijan, sillä tarina tarkastelee 1600-luvun maailmaa useista näkökulmista. Matka Suomesta Saksaan on pitkä, samoin ”matka” eri sosiaalisten luokkien välillä. Aikuisuuden kynnyksellä olevat sisarukset alkavat pikkuhiljaa ymmärtää kuinka eri tavalla ja erilaisissa oloissa ihmiset voivat elää. Naisten asemaa, etenkin naisten opiskelumahdollisuuksia ja osaamista koskevat pohdinnat tulevat teoksessa paikoin jopa koskettavalla tavalla esille. Margareeta on oman polkunsa löytänyt ja haluaa parantajaksi. Nuori Anna puolestaan etsii vielä tietään, tietäen että tahtoo kuitenkin erilaisia asioita oppia ja opiskella. Kumpikin sisaruksista on vakuuttunut omista kyvyistään ja osaamisestaan, odottaen mahdollisuuksia toteuttaa sydämensä toiveita.

Erityisesti Annan ja Margareetan henkilöhahmojen sisäisen elämän kuvauksen kautta kertomus saa syvyyttä, ja koskettaa lukijaa. Kun kokonaisuuteen lisätään teoksen muut henkilöhahmot, joista jokainen tuo tarinaan oman erityisen näkökulmansa, pitelee lukija käsissään teosta, josta ei millään malttaisi päästää irti. Tapa jolla Mikkanen kuvaa 1600-luvun maailmaa on yhtä aikaa herkkä ja viaton. Ilman muuta suositeltavaa lukemista kaikille, sarjan edellisiä osia unohtamatta!

Teksti Maria Loikkanen

Kirsti Ellilä: Reetta ja linnan vangit

Onnimanni 1/2011 Puntarissa oli kirjoittamani arvio Reetta ja linnan vangit teoksesta. Tykkäsin, ja vaikka en voikaan ”satavarmaksi” sanoa, veikkaan että olisin tykännyt tällaista tarinaa lukea nuorempanakin.

Kirsti Ellilä: Reetta ja linnan vangit

Kuvittanut: Kirsti Haapamäki

Karisto 2010

Humoristinen linnareissu

Reetta ja linnan vangit on 8-12 vuotiaille lukijoille suunnattu seikkailutarina, joka tarjoaa menoa ja meininkiä kesäisessä Turussa. Sisarukset Liina, Lauri ja Reetta päätyvät omalaatuisen Edit-tädin luokse hoitoon vanhempien lähtiessä häämatkalle.

Vierailu Turun linnassa osoittautuu kaikille osapuolille melkoiseksi kokemukseksi. Lauri ja Liina, jotka suhtautuvat ivallisesti siskonsa sirkustaiteilija-unelmiin, saavat havaita sisarensa olevan sekä lahjakas että tosissaan unelmiensa kanssa. Reetta puolestaan saa kirjaimellisesti tehdä tuttavuutta Turun linnan historian kanssa tavatessaan muutamia linnassa asustavia haamuja. Kaiken kukkuraksi lasten seikkailu linnan kielletyissä osissa johtaa erään arvokkaan esineen löytymiseen, mikä tietää linnalle lisää mainetta ja kunniaa.

Reetta ja linnan vangit on lähtöisin monipuolisena tekstin tuottajana tunnetun Kirsti Ellilän kynästä. Tarina on mainio yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa. Mainion siitä tekee nimenomaan humoristinen kerrontatyyli, jonka kautta nousee selkeästi esille kuinka eri tavoilla aikuiset ja lapset voivat maailmaa havainnoida. Lapselle on itsestään selvää, että noidat eivät tarvitse kahvia lentääkseen, mutta aikuinen ei käsitä asiaa lainkaan, ei edes haamuna. Nykyajan hullutukset painoindeksien sekä langan laihan ulkonäön suhteen nousevat rennosti esille Reetan iloisen ja itsevarman henkilöhahmon kautta, tuoden selkeästi esille, että lapsi voi kasvaa omaamaan terveen itsetunnon sekä toteuttamaan unelmiaan olipa painoindeksi mikä tahansa.

Teos kuvaa oivaltavasti myös nykyajan vanhemmuutta, jota voidaan hoitaa kätevästi kännykkäyhteyden kautta, kun lapset on ensin heivattu jonkun kaukaisen sukulaisen hoiviin. Sukulaisen, joka puolestaan heivaa lapset pois jaloistaan omatoimiretkelle, ja kun jotakin sattuu, alkaa välittömästi saada ahdistuskohtausta vastuukysymysten noustessa pintaan. Huumori on monipuolinen työkalu, jonka avulla vakaviakin asioita saa purettua monitahoisesti auki, kuten Ellilä tekee.

Teksti Maria Loikkanen