Muutama sana uudesta elämästä

Kevät etenee vauhdilla. Olen välillä hiukan hämmentynyt siitä, kuinka nyt yhtäkkiä elän elämää, jota olen jo kauan halunnut elää: asun Savonlinnassa ja olen itsenäinen toimija. Yrittäjä. Olen maistellut sanaa suussani monia kertoja, ja kerta kerralta se maistuu paremmalta. Välillä tulee hetkiä jolloin kaikki hämmentää, jopa pelottaa, ja mietin tuleeko mistään mitään. Mutta on sanottava, että kyllä niitä hetkiä oli myös ”entisessä elämässä”, jolloin olin vieraan palveluksessa. Joten en ole hämmennyksen tai suoranaisten pelkotilojen tuntoihin takertunut, vaan yrittänyt katsoa niitä silmästä silmään. Joka kerran olen todennut, että ei ole mitään pelättävää. Omalla kohdallani ”pelkäämäni” asiat liittyvät usein asioihin, joista en tiedä mitään. Joten kun alan selvittää asiaa, esim. jotakin byrokraattista juttua kuten verotusta, alkavat pelkotilatkin hälvetä. Ja sanan ”pelko” voi tosiaankin laittaa lainausmerkkeihin, koska kyseessä lienee enemmänkin byrokratian aiheuttama ahdistus, joka saattaa kasvaa pelkotilaksi, jos sitä ei kitke juurineen pois.

Mahdollisten hämmennystä tai ”pelkoja” aiheuttavien asioiden vastapainona toimivat tekemisen vapaus sekä ennen kaikkea mielekäs tekeminen. Tehdä asioita joista pitää, tai asioita joita suorastaan rakastaa, on minulle iso juttu. Se että on vapaa tekemään asioita tuo mukanaan tietynlaista rentoutta tekemiseen, ja sitä kautta myös iloa. Totta kai on olemassa deadlineja joita täytyy noudattaa, mutta siitä huolimatta tekeminen on vapaata. Kun töitä tekee kotona, työrytmi on vapaa ja se missä järjestyksessä mitäkin tekee on vapaata. Töiden tekemisessä kotona on myös huonot puolensa, en sitä kiellä. Joskus on yksinäinen olo, tai joskus seinät vaan yksinkertaisesti kaatuvat päälle, ja on pakko päästä kotoa pois. Vapaus mahdollistaa senkin, että tuollaisina hetkinä voi käydä vaikka ulkona kävelemässä. Kukaan ei tule sanomaan että ”et saa mennä”.

Yrittäjyyteen liittyen pidän blogia yritykseni kotisivuilla. Minusta ei ole mielekästä sotkea kirjallisuusblogiin kovin paljoa muita asioita, joten sen vuoksi päädyin tällaiseen ratkaisuun. Ehkä silloin tällöin päivitän tännekin jotakin ”sekatyöläisen elämään” liittyvää, mutta harvassahan nämä postaukset ovat aina olleet. Juuri siitä syystä, että olen halunnut pitää kiinni asialinjasta, eli pysyä kirjallisuuden ja kirjallisuuskritiikkien parissa. Mutta jos jotakuta kiinnostaa, kotisivuiltani voi käydä lukemassa muita kuulumisia. Toiminimeni nimi on siis Kielkuvastin, päädyin tähän ”syvästi kotimaiseen” nimeen koska minua suoraan sanottuna ärsyttää käynnissä oleva ”englanninnosten trendi”, eli se, että suomalaiset yritykset muuttavat nimiään englannin kielisiksi. Halusin suomalaisen, ja jos mahdollista myös hiukan savolaisen nimen, sekä nimen jossa jollakin tasolla yhdistyvät sisällöntuotannon kaksi eri osa-aluetta, eli tekstin ja kuvan tuottaminen.

Kotisivuni ovat vielä ns. perussivut: nyt alkuun halusin helpon, toimivan ja edullisen tavan toteuttaa nettisivut. Tilasin web-hotellin jonne asensin WordPressin, ja valitsin sieltä mieleiseni pohjan. Ehkä joskus tulevaisuudessa opiskelen php-kielen siihen malliin, että pystyn tekemään kokonaan oman näköiseni sivut, mutta se aika ei ole vielä. Mitä omaan logoon ja mahdolliseen omaan brändiin tulee, niitäkin mietin sitten myöhemmin. Tällä hetkellä ns. perussivut, joilta löytyy perustiedot sekä tiedot osaamisestani, riittävät minulle vallan mainiosti.

Tällaisin miettein kohti viikonloppua ja mökillä odottavaa kukkapenkkiä! Kukkapenkin rapsuttaminen saattaa jäädä tekemättä, koska täällä on satanut tänään(kin) useaan otteeseen lunta. Talvi ei näemmä millään tahdo hellittää. Mutta kyllä se kesä sieltä vielä tulee!

Mainokset

2 kommenttia

  1. Teresita said,

    huhtikuu 26, 2010 klo 8:42 pm

    Piipahdin kotisivuillasi. Ihanan pirteät! Onkin kiinnostavaa lukea tuoreen yrittäjän ajatuksia. On tullut kerta jos toinenkin pohdittua, josko uskaltaisi joskus itsekin yrittää omillaan, kun tuo nykyinen työpaikka vaan lomauttaa ja lomauttaa.. Mutta toistaiseksi se on jäänyt pohdinnan asteelle.
    Toiminimelläsi on myös hieno nimi. Olen samaa mieltä näistä nimillä kikkailusta. Kuten Matti Pitko Aamulehdessä kirjoitti.. (vapaasti siteeraten, koska en muista tarkkaan).. Acuta on siellä oikealla heti Destian ja Itellan jälkeen..

  2. Maria L. said,

    huhtikuu 30, 2010 klo 2:35 pm

    Kiitos, pirteä (ja raikas) oli se mitä hain! 😀

    Ja kiitos kommentista muutenkin. Itse olen miettinyt yrittäjyyttä muistaakseni ainakin vuodesta 2003, mutta voi olla että jopa pidempäänkin. Suurin este on ollut oma itse, eli uskaltaudunko vai enkö uskaltaudu. Viestinnästä työnä voi olla montaa mieltä (moni on jopa sitä mieltä että se on ”paskaduunia”, esim. markkinointiviestintä kun voi olla aikas haastavaa), mutta yrittäjäksi ryhtymisen suhteen alan suorastaan loistava puoli on se, että mitään suurinvestointeja ei tarvitse. Periaatteessa kynä ja paperi riittää, mutta nykyajan huomioiden hommia helpottaa kovasti jos on tietokone, puhelin ja nettiyhteys 😉 Että taloudellisia riskejä ajatellen tässä ei kyllä liiemmin riskejä ole. Kyse on lähinnä oman elannon hankkimisesta, ja mieluummin näin kuin palkkatyössä, jos kerran saa valita!

    Nimiasiaa mietittiin ja haettiin pitkään, se oli varmaan suurin kynnykseni koko homman käynnistämisessä. Mistä löytää nimi, joka kuvaa tekemistäni? Kääk. En ole nimeen tyytyväinen, mutta saa nyt toistaiseksi olla.

    Hauskaa vappua!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: