Joulua!

Havahduin siihen, että joulu on todellakin pika pikaa ovella. Luntakin on saatu oikein urakalla koko maassa, joten eiköhän tästä valkea joulu tule. Viime jouluna lunta ei juuri ollutkaan, ainakaan täällä idässä, joten mukavalta tämä tuntuu vaikka toki lumen tulossa on myös omat haittapuolensa – etenkin ajokelejä silmällä pitäen.

Joululahjat pitäisi vielä hankkia, onneksi tärkein paketti lähti postissa jo viime viikolla ulkomaille. Vielähän sitä ehtii näitä kotimaan paketteja keräillä kasaan. Ja ei, kirjalahjoja harvemmin kenellekään annan, vaikka tämä ehkä kuulostaakin hassulta. Jotenkin sitä vain elää kirjojen parissa ja maailmassa niin paljon, että ne eivät oikein tunnu luontevilta lahjoilta. Etenkin kun meillä ”koti kotona” kirjoja harrastetaan muutenkin kohtuupaljon. Mieluummin sitä hankkii, tai jos aika antaa myöten, tekee lahjan saajalle jotakin mitä tämä ei taatusti osaa odottaa. Yllätykset ovat jouluna mukavia juttuja. 😉

Kirjoista puheen ollen: tämän vuoden viimeinen kirjapaketti saapui tänään. Paketista löytyi Ritva Toivolan Tuomas Karhumieli (Tammi 2009). En käsitä, kuinka tämä melkein pääsi lipsahtamaan ”haavistani”, mutta nyt vahinko on korjattu. ”Ritva Toivolan Tuomas Karhumieli on huima seikkailutarina, joka ammentaa aineksia suomalaisten kansantarinoiden aarteistosta”. Yritän säästää kirjan pyhäpäivien lukemiseksi, mutta kieltämättä polttelee jo aika pahasti. 🙂 Kirjoitan kirjasta ensi vuoden ensimmäiseen Onnimanniin.

Täydensin joulun ajan lukemistoa kirjastovisiitin merkeissä, ja kuten aina, siunasin suomalaista kirjastolaitosta. Siitäkin huolimatta, että Savonlinnassa aiotaan lakkauttaa kaupungin sivukirjastot, mikä on aivan käsittämätöntä toimintaa kaupungin päättäjien taholta. Kaupunki on sen mallinen, että täällä jos missä sivukirjastoja tarvitaan, etenkin lapsia, nuoria sekä liikuntarajoitteisia ajatellen, koska kaupungin laidoilta on pääkirjastolle pitkä matka. Kaiken lisäksi pääkirjasto sijaitsee mäellä, ja sijainti aiheuttaa omat haasteensa etenkin liikkumista ajatellen. Sivukirjastojen lakkauttaminen on käsittämätöntä myös siksi, että käsittääkseni niiden sulkeminen ei juurikaan säästöjä tuo (selvitin kirjaston tilannetta viime talvena toimittajan työn merkeissä, siitä tämä kommentti).

No, siinäpä ”joulun palopuhe” tulikin. Mutta kyllä – Suomen kirjastolaitos on arvokas asia, ja siitä tulisi pitää kiinni. Tämän opin karvaalla tavalla ulkomailla opiskellessani ja ostaessani kaikki kirjat itse. Vaihtoehtoja ei ollut, koska kirjoja ei kirjastosta saanut, toisin kuin täällä Suomessa, jossa useimmilla paikkakunnilla kirjastoissa on myös hyvät tenttikirjavarastot.

Saatan bloggailla joulun aikaan jos siltä tuntuu, mutta tällä erää toivotan lukevalle kansalle oikein Hyvää ja Kirjarikasta joulua!

Turvallista matkaa kaikille joulun ajan matkalaisille!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: